Vieraskynä, Tatu Savolainen
“Johtaminen ja esihenkilötyö eivät kiinnosta nuoria”. Vastaavat otsikot nousevat esiin mediassa yhä useammin. Mistä tulevaisuuden johtajia kasvaa, jos nuoria ei kyseiset tehtävät kiinnosta? Tässä blogiartikkelissa pohdin, pitääkö meidän olla huolissamme siitä, etteivät nuoret ole kiinnostuneita johtotason tehtävistä ja uhkaako tulevaisuudessa esihenkilöpula.
Ovatko nuoret todella vähemmän kiinnostuneita johtopositioista kuin muut?
Nuoret ovat kiinnostava tutkimuksen kohderyhmä, kun tarkastellaan huomisen johtajuutta. Uusimman, loppuvuodesta 2024 tehdyn Johtajuusbarometrin mukaan 33 % alle 30-vuotiaista näkee johtavassa asemassa työskentelyn houkuttelevana. Onko luku hyvä vai huono?
Minusta luku on vähintäänkin lupaava – etenkin, kun pysähdymme miettimään, miksi suurin osa nuorista ei ole kiinnostunut johtajuudesta. Johtajuusbarometrin mukaan yleisimmiksi perusteluiksi nuoret nostavat esihenkilö- ja johtaja-asemaan liittyvät vaateet ja oman osaamisen puutteet. Nämähän ovat enemmän kuin luonnollisia perusteita nuorelle, työuransa alussa olevalle ihmiselle, jolla ei voi vielä juurikaan olla kokemukseen perustuvaa osaamista työelämän johtajuudesta.
Lisäksi Johtajuusbarometrista käy ilmi, että kaikista tutkimukseen osallistuneista suomalaisista 49 prosenttia ei halua johtajiksi vastuun, vaatimusten ja suorituspaineiden takia. Toisin sanoen samankaltaiset perustelut nousevat esiin johtajuushaluttomuudesta puhuttaessa ikäluokasta riippumatta. Onko siis oikein korostaa nuorten haluttomuutta johtajarooleihin? Mielestäni ei.
En korostaisi myöskään sitä, että enemmän työelämäkokemusta kerryttäneistä puolet eivät halua johtajiksi. Realiteettihan on, että vaikka halukkaita olisi, ei puolelle työikäisestä väestöstä riitä esihenkilö- tai johtotehtäviä.
Tapa viestiä johtajuudesta vaikuttaa asenteisiin
Nuorten suhtautuminen johtajuuteen on aihe, joka johtaa moniin jatkokysymyksiin:
- Kasvaako nuorten kiinnostus johtotehtäviin kokemuksen ja osaamisen karttumisen myötä?
- Onko uusi nuorten sukupolvi vähemmän kiinnostunut johtajuudesta kuin aiemmat sukupolvet?
- Haluaako yhä useampi esihenkilö- tai johtaja-asemassa työskennellyt pois roolistaan ja suuntautua jatkossa asiantuntijuuteen?
Tutkimuksia ja tuloksia on olemassa kaikkiin näihin kysymyksiin. Niitä en kuitenkaan lähde ruotimaan tällä kertaa, vaan haluan nostaa erilaisen näkökulman esiin; sen sijaan, että maalaisimme tulevaisuutta erilaisten uhkakuvien ja negaation kautta, voimme viestiä huomisen johtajuudesta kiinnostavana uravaihtoehtona.
Johtamisesta voi viestiä realistisesti, mutta innostavasti. Meillä on nyt hyvä mahdollisuus varmistaa, että tuemme työelämään nousevien nuorten osaamisen kehittymistä. Me voimme kertoa realistisesti, mitä esihenkilötyö ja johtajuus ovat, mutta myös antaa uusille osaajille oikeantasoisia mahdollisuuksia.
Onko syytä olla huolissaan?
Nostan vielä Johtajuusbarometrista yhden mielenkiintoisen tutkimustuloksen esiin. Tutkimuksen mukaan yksi taustaryhmistä, jossa kiinnostus johtajuustyötä kohtaan on korkeimmillaan, on nimenomaan nuoret.
Raflaaviin otsikoihin nähden käänteisesti voidaan todeta, että 33 % nuorista on kiinnostuneita johtajuudesta. Mahtavaa! Lisääkin kiinnostuneita varmasti saadaan, kun muistetaan viestiä johtajuuden vaateiden lisäksi myös mahdollisuuksista, kuten vastuun aisaparina kulkevasta vaikutusvallasta ja merkityksellisyydestä. Esihenkilötyö ja johtajuus tarjoavat mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen kokeneellekin konkarille, sillä taitoja ja ominaisuuksia voi kehittää koko työuran ajan.
Huolestumiseen ei ole syytä, kunhan olemme tietoisia siitä, miten viestimme johtajuudesta ja millaisen kuvan siitä annamme tulevaisuuden johtajille.
Me Adeccolla henkilöstöpalvelujen parissa näemme sen, että Suomessa on kyllä osaamista ja motivoituneita ihmisiä myös johtajapositioihin. Yrityksille on tärkeää tunnistaa ja tukea esihenkilöidensä kehitystä, ja me voimme auttaa tässä. Meillä on työkalut ja valmiudet tukea, mikäli esihenkilönne kaipaavat tukea työtehtäviinsä - esimerkiksi koulutus- ja valmennuskokonaisuuksia tai vaikka arviointipalveluja. Käy tutustumassa henkilöstöjohtamisen palveluihimme tai ota lähimpään Adeccon toimistoon yhteyttä, jotta voimme auttaa yritystäsi varmistamaan tulevaisuuden menestyksen.
Tatu Savolainen johtaa liiketoimintaa Adeccolla aluejohtajan roolissa. Hän painottaa johtamisessaan työyhteisön kulttuurin merkitystä ja tavoitteellista suorituksen johtamista esihenkilötyön keskeisimpänä elementtinä. Tatu ammentaa monipuolisesta työelämätaustastaan ja luottaa integriteettiin ja rehellisyyteen arvoina. "Toimiviksi varmistetut arkirutiinit, itsensä tutkiskelu ja jatkuva uteliaisuus uuden oppimiseen vievät meitä eteenpäin." Se mahdollistaa parhaiten myös Adeccon mission toteutumisen: Ihmisten työllistäminen elämänsä eri vaiheissa sekä yritysasiakkaidemme menestyksen tukeminen tulevaisuuden kestävillä henkilöstöratkaisuilla.